Nautinnot ja arki

”Nauti arjesta” on slogan, joka on ollut Miralla käytössä jo jonkun aikaa. Tartuimme tähän ideaan, kun haarukoimme asioita, joihin tarvittaisiin jotakin uutta potkua. Se, että arjesta voisi nauttia, ja löytää tapoja nauttia jokapäiväisestä olemisesta, tuntuu tarpeelliselta.

Arki tuntuu selväpiirteiseltä: se on sitä elämää, jota tässä elelemme menemään. Aikuisella ihmisellä on, elämäntilanteesta riippumatta, erinäisiä velvoitteita ja hoidettavia asioita, jotka raamittavat elämää.

Mitä sitten on nauttiminen?

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen ruuasta nauttiminen: ”nautin lounaan terassilla” -tyyppisesti. Mihin muuhun nautinto liittyy – ainakin puhutaan nautintoaineista, ja sillähän tarkoitetaan alkoholia ja muita päihteitä, joiden tuottama nautinto on kuin se kuuluisa kaksiteräinen miekka. Seksistä pitäisi voida nauttia. Nauttiminen siis liittyy mielihyvän tuntemiseen, ja myönteissävyiseen kokemukseen, mutta sillä twistillä, että myönteisellä kokemuksella voi olla vähemmän hyviä seurauksia.

Ensimmäiset mielikuvat saavat vahvistusta Wikisanakirjasta. Se kertoo nauttimisesta seuraavaa:

nauttia

1. tuntea mielihyvää, kokea nautinto

Makoilen rannalla ja nautin auringosta.

2. ottaa ravintoa tai juomaa, lääkettä, syödä, juoda
3. juoda alkoholijuomaa     
   Onkohan herra nauttinut?

Oma mielikuva, ja wikisanakirjan esimerkit kertovat siitä, että nauttiminen on perusmerkitykseltään kehollinen kokemus. Nauttiminen ja nautinto eivät ole pintapuolisia tuntemuksia, vaan kokonaisvaltainen, tunnepitoinen tila.

Wikisanakirja kertoo nauttimisesta myös vähän toisesta näkökulmasta:

nauttia

4. saada osakseen, käyttää hyväkseen jotain etua

nauttia työsuhde-etuja

nauttia eläkettä, nauttia suurta palkkaa

nauttia arvonantoa

Nauttiminen on vahvasti jotain sellaista, josta saadaan itselle mielihyvää ja myönteisen sävyisiä kokemuksia. Ja myös ihan konkreettia, pankkitilillä tuntuvaa hyvää.

Nautinto ei ole ainoastaan ”viaton”, tai tunne-elämää elähdyttävä tila, vaan siihen kytkeytyy myös elämän ulkoista hyvää ja sitä kannattelevia elementtejä. Vauraudesta nauttimisessa on ainakin suomalaisessa kulttuurissa vinoon katsottu itsekehun ja ylpeyden leima. Vaatimattomuus, nautinnoissakin, on sosiaalisesti suotavampaa: ”Se on rikkain, jonka nautinnot ovat halvimmat.” (H. D. Thoreau)

Joissain tapauksissa nauttiminen voi olla myös demokraattisen prosessin tulos: hallitus joko nauttii tai ei nauti eduskunnan luottamusta, ja se ratkaistaan äänestyksellä. Luottamuksen nauttimiseen päätymisessä saattaa olla dramaattisiakin käänteitä.

Määritelmien valossa nautintoon sisältyy jonkinlainen vivahde ehkä jopa vaarasta, mutta ainakin hyvän ja huonon välillä tasapainottelua. Nauttiminen ei ole yksinomaan myönteistä, vaan sillä on seurauksia: ”Nautinnon pikarin pohjalla on katumuksen sakka.” (J. O. Wallin)

Kielitoimisto on todennut, että ”arki-sanan merkitys on siis selvästi muuttumassa. Arkipäivän nykyinen sanakirjaselite ’muu kuin pyhä- tai juhlapäivä’ tarvitsee ilmeisesti rinnalleen täydennyksen ’muu viikonpäivä kuin lauantai tai sunnuntai’.” Nautinto kytketään yleensä juuri noihin pyhä- tai juhlapäiviin, jolloin on luvallista tai sopivaa nauttia – ottaa ehkä vähän riskejä, haastaa sopivuuden rajoja, ja koetella onneaan.

Arki taas on enemmän toistoa, rutiineja, perustoimintoja ja hyvinvointia päivittäisessä elämässä.

Miten nauttiminen ja nautinnot sopivat arkeen? Nauttimalla voi leikata arkea, ja nauttiminen voi olla sopiva mielihyvän suola.

Kielitoimiston sanakirja auttaa:

nauttia

3. tuntea voimakasta mielihyvää jstak; käyttää hyväkseen jtak mielihyvää tuottavaa. Nauttia musiikista, luonnon kauneudesta. Nauttia elämästä. Nauttia täysin siemauksin.

Nauttia elämästä. Nauttia täysin siemauksin.

Boldataan:

Nauttia elämästä. Nauttia täysin siemauksin.